Musiikki ammattina

Muusikko tulee varmasti jokaiselle ensimmäisenä mieleen, kun aiheeksi otetaan musiikki ammattina. Suuren bändin keulakuva on tietysti ehkä koko musiikkimaailman ikonisin esimerkki, mutta kyseessä on laaja ala, jolla työskentelee paljon ihmisiä. Heidän toimenkuvansa vaihtelevat soittajasta siivoojaan, jokainen enemmän tai vähemmän tekemisissä musiikin kanssa. Tässä jutussa luomme katsauksen musiikin maailmaan ammatinvalinnan perspektiivistä.

Artisti itse – muusikot

Itseoikeutetusti käsittelemme ensimmäisenä tietysti muusikkoa, itse artistia. Ilman häntähän koko muu ala olisi ikään kuin tyhjän päällä. Muusikoita on luonnollisesti superjulkkiksista ylioppilaskunnan bilebändin ensimmäistä keikkaa soittavaan rumpaliin, ja kaikkea siltä väliltä. Myös ammattitasolla on paljon työkseen soittavia ihmisiä, joiden nimi ei nouse koskaan parrasvaloihin.

Hyvä esimerkki näistä arkisista ahertajista on orkesterimuusikot. Esimerkiksi sinfoniaorkesterissa soittamiseen vaaditaan lähes yleisen oppivelvollisuuden mittainen koulutus ja käytännössä jopa kymmenien vuosien harrastuspohja. On helppo esittää väite, että valtaosa maailman musiikillisesta lahjakkuudesta on keskittynyt tällaisiin soittajiin.

Kokonaan oma lukunsa on tietysti suuren orkesterin johtaja eli kapellimestari. He ovat poikkeuksellisen lahjakkaita yksilöitä, joiden musiikillinen koulutus on viety huippuunsa. Kapellimestarit kykenevät partituuria, eli kaikkien orkesterin soittimien nuotit yhdistäviä nuotteja, lukiessaan kuulemaan musiikin päässään. He myös hallitsevat useita orkesterin soittimia korkealla tasolla, tyypillinen esimerkki kapellimestarista on erinomainen sooloviulisti. Näillä avuilla tietysti saa nimeä jo maailmallakin. Myös Suomesta on noussut viime vuosina useita maailmanluokan kapellimestareita.

Kulissien takana

Musiikkimaailma on helppo jakaa tekijöihin ja esittäjiin – tai vaihtoehtoisesti studioon ja live-esiintymiseen. Tuloksena on hieman eri jako, mutta molemmat ovat hyödyllisiä, kun yritetään hahmottaa erilaisten ammattien jakautumista musiikin parissa.

Musiikin tekijät ovat muun muassa säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia. Osa heistä on myös nauhoittavia tai esiintyviä artisteja, mutta musiikkia kirjoitetaan todella paljon tilauksesta ja muihin tarkoituksiin kuin itse esitettäväksi. Tällaisia käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi elokuvien, mainosten ja pelien musiikit. Hyvät hittien tekijät ovat oma niche-ryhmänsä, ja saman hittitykin palveluksia voi käyttää useampikin tähtiartisti.

Kulissien takana tapahtuu myös levyjen ja muiden äänitteiden nauhoittaminen. Studiomuusikko tarkoittaa soittajaa tai laulajaa, joka keskittyy nauhoittamaan musiikkia studiossa. Nykyään lähes kaikkien levyjen taustoilla kuullaan ammattimaisia studiomuusikkoja bändin varsinaisten jäsenten lisäksi. Soittajien lisäksi studiossa työskentelee teknikoita, miksaajia, äänittäjiä ja editoijia.

Nauhoittamisen mahdollistaa usein levy-yhtiö tai muu musiikkikustantaja. Ne ovatkin merkittävä työllistäjä alalla, ja erityisesti kaupalliselta alalta nähdään paljon levy-yhtiöihin työhön hakeutuvia musiikista innostuneita ja siitä ammatin haluavia nuoria. Kenties tärkein rooli levy-yhtiössä on tuottajalla, joka vastaa levyprojektin toteutumisesta. Hänen apunaan on paljon erilaisia ammattilaisia juoksupojasta business controlleriin, joten levy-yhtiöstä pitäisi löytyä työ lähes tyypille kuin tyypille. Näissä hommissa on myös erittäin tärkeää, että keikkabussi pysyy kunnossa. Siihen paras apu löytyy Skruvat-varaosaliikkeestä, johon saat parhaat alennuskoodit Coupiilta!

Stadionilla ja baarin backstagella

Musiikin esittäminen livenä tilanteesta riippumatta on eräs hienoimpia kokemuksia, mitä ihminen voi saada. Ei ole siis mikään ihme, että harrastelijabändejä on kuin sieniä sateella, ja vanhat ammattilaiset jaksavat veivata lavalla vuodesta toiseen. Soittamisen ja laulamisen lisäksi onnistunut live-esitys vaatii paljon muuta, ja varsinkin ammattilaistasolla myös paljon muuta henkilökuntaa.

Itse varsinaisessa esiintymistilanteessa kenties tärkein tukihenkilöstön jäsen on miksaaja. Hän sijaitsee yleensä yleisön keskellä parhaassa paikassa, josta voi valvoa ja tarpeen vaatiessa säätää esiintyjien soundia. Yleensä miksauspöydän yhteydessä tai muualla yleisön puolella sijaitsee myös valojen ja muiden tehosteiden kontrollointipiste, jossa työskentelevät asianomaiset teknikot. Monimutkainen lavashow saattaa myös hyödyntää ohjaajaa, joka hallitsee kokonaisuutta esiintymisen aikana.

Ennen esiintymistä miksaajan kanssa tehdään niin sanottu soundcheck, jossa toisaalta säädetään soundi kuntoon yleisölle päin, mutta toisaalta myös muokataan yhtyeen jäsenten henkilökohtaisiin monitorikaiuttimiin tulevaa ääntä – muusikoiden on usein tarpeen kuulla itsensä hieman kovempaa kuin muu yhtye. Live-keikallakin saattaa olla bändin ulkopuolisia muusikoita soittamassa tai laulamassa taustoja, yleensä piilossa backstagella.

Ei tietenkään pidä unohtaa kaikkea muuta tukihenkilöstöä, jotka eivät välttämättä ole niin näkyvässä roolissa esiintymisen aikana, mutta mahdollistavat työllään ennen ja jälkeen konsertin onnistumisen. Näitä henkilöitä ovat niin suuren bändin miljoonapalkkaa tienaava manageri, kuin Pelle Miljoonan rumpuja roudaava matti meikäläinenkin.

2017-10-19