Tutkimukset ovat osoittaneet sen, minkä jokainen on jo ehkä arkielämässään huomannut: musiikki paitsi tuntuu hyvältä ja tilanteen mukaan rauhoittaa tai piristää, se myös nostaa mielialaa. Tieteelliset tulokset ovat nyt kuitenkin osoittaneet, että musiikilla on laaja-alaisempiakin terveysvaikutuksia ja sitä voidaan käyttää jopa useiden sairauksien, häiriöiden ja vammojen hoitoon. Millaisia mekanismeja tiede paljastaa tavallisten ihmisten arkihavaintojen takaa? Miten musiikki sitten vaikuttaa meihin?

Lisää aivobuustia musiikista!

Musiikin on todettu esimerkiksi Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksessa edistävän aivohalvauspotilaiden toipumista. Kun potilaat kuuntelivat päivittäin lempimusiikkiaan, heidän kielellinen muistinsa ja tarkkaavaisuutensa pareni. Lontoolainen tutkimusryhmä on havainnut musiikin myös parantavan aivohalvauksen saaneiden hahmotuskykyä. Musiikin ajatellaankin virkistävän hermosoluja ja buustaavan niiden uudelleenjärjestäytymistä aivoinfarktin jälkeen. Myös vammattomilla henkilöillä musiikki vaikuttaa aivoalueille, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, muistia, käsitteellistä ajattelua, liikettä ja tunteita. Kanadassa tutkijat ovatkin saaneet selville, että lempimusiikki käynnistää aivojen palkitsemisjärjestelmän kuten esimerkiksi kokaiini, ruoka, seksi tai voittaminen kasinopeleissä, mikä puolestaan vapauttaa dopamiinia eli elimistön omaa nautintoon liittyvää hormonia. Jos muuten haluat kokeilla viimeksi mainittua, sinulla on mahdollista lunastaa yhteistyökumppanimme ComeOn-kasinon Comeon bonuskoodi.

Palkitsemisjärjestelmän aktivointi on tärkeä tieto erityisesti ADHD:n ja ADD:n hoidossa, sillä tarkkaavaisuushäiriön on ajateltu johtuvan erilailla toimivasta aivojen palkitsemisjärjestelmästä, mikä vaikuttaa esimerkiksi motivaatioon suorittaa jokin tehtävä loppuun. Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivät lapset suorittavat esimerkiksi mielellään loppuun tehtävän, joka ei vaadi paljoa ja jossa tulos (eli palkinto) näkyy heti, mutta heillä on enemmän ongelmia pitkäjänteisyyttä vaativissa tehtävissä. Ei olekaan ihme, että Helsingin sanomissa raportoidun tutkimuksen mukaan musiikin kuuntelun on todettu edistävän ADHD- ja ADD-piirteisten lasten keskittymistä verrattuna hiljaisuuteen tai videon katseluun.

Energisoiva ja rauhoittava musiikki

Musiikilla on kaksijakoinen vaikutus sydämeen ja verenkiertoon: toisaalta energisoiva, nopeatempoinen musiikki vauhdittaa veren virtausta ja saa aikaan adrenaliinipiikin, mikä valpastaa koko kehon, mutta toisaalta musiikki myös rauhoittaa. Lempimusiikin on todettu tekevän hyvää myös sydämelle ja verenkierrolle, sillä musiikin kuuntelu saa verisuonten seinämät laajenemaan ja vauhdittaa veren virtausta. Toisaalta esimerkiksi tuutulaulu tai muu hyvin rauhoittava musiikki hidastaa sykettä, madaltaa verenpainetta ja vähentää stressihormonin määrä veressä. Musiikin lajityypissä on kuitenkin havaittu eroja sen vaikutusmekanismin kannalta: rock musiikki tai muu nopeatemponen musiikki energisoi, kun taas univaivoista kärsivien kannattaa soittaa rauhoittavaa musiikkia kuten klassista 45 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Hidastempoisen musiikin onkin todettu auttavan unentuloa useassa eri sairaudessa skitsofreniasta krooniseen ja lyhytkestoiseen unettomuuteen. Sen on monissa tutkimuksissa todettu jopa rentouttavan leikkauspotilaita ja synnyttäjiä, mikä on vähentänyt kipulääkkeen tarvetta. Unettomuuden lisäksi rauhoittavalla musiikilla on saatu tyynytettyä myös levottomia muistisairaita ja agressiivisuudesta kärsiviä lapsia. Musiikin tehot ovat siis kiistämättömiä myös terveyttä ajatellen.

 

2017-05-20