Apua työhön?
Muistatko sen ajan kun vuorasimme post-it lapuilla kaikki seinät, työpöydän, kaapin ja peilit? Se oli aikaa ennen älypuhelimia, ehkä ennen kehittyneempiä tietokoneitakin. Aikaa, jolloin elämän tempo oli ehkä hieman hitaampaa monella tapaa. Tänä päivänä kun meidän täytyy usein suorittaa vaippa ikäisestä lähtien. Meidän täytyy puhua montaa kieltä, näyttää hyvältä ja terveeltä. Koulutus ja oma verkosto täytyy olla kunnossa ennen 10 vuoden ikää ja harrastusten täytyy tukea älyllistä kehitystä ja niissäkään ei sovi olla keskiverto tasoa.
Tämä on todellisuus monissa taloudellisesti kehittyneissä maissa niin Aasiassa, Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Ennen kaikki toimiston seinät ja keittiön kaapit olivat täytetty post-it lapuilla, tai niin ainakin minä itse tein ja toisinaan teen vielä tänäkin päivänä kun on monta tärkeää asiaa samanaikaisesti muistettavana. Kaikki tämä, jotta muistaisimme kaiken relevantin omaan työhön sekä arjen pyörittämiseen liittyen. Nykyään tosin älypuhelin ajaa ainakin osaksi tuon saman asian, ainakin henkilökohtaisen arjen pyörittämisen suhteen mutta hyvin pitkälti työtä on automatisoitu jo tänä päivänä.
Työskentely yrityksessä kuin yrityksessä on toisinaan hektistä, tai hyvin hektistä. Tärkeintä on muistaa tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan ja vielä oikeiden henkilöiden kanssa. Toisin sanoen täytyy pystyä jonglööraamaan monta palloa ilmassa. Ja muistaa haukan tavoin seurata kaikkia uusia mahdollisia palloja. Uusia mahdollisuuksia. Sillä mahdollisuudet kun eivät odota.
Joskus toisinaan kaikki tämäkään ei kuitenkaan aivan riitä, että onnistut täysin työssä.
Edullisempaa työvoimaa
Tänä päivänä puhutaankin paljon roboteista, teköälystä ja niin kutsutun helpon työn automatisoinnista. Tässä on kyse mm. kulujen minimoinnista teknologian avulla ja siihen turvautuen. Tavoitehan on saada arki ja työ toimimaan jouhevammin. Ideana on, että laite, applikaatio tai ohjelma muistuttaa asioista, jotka täytyy tehdä. Markkinoilta löytyy myös ääni ohjattavia toimintoja joille keskustellaan kotona ja työssä.
Pohjois Amerikassa jo tänä päivänä keskusteleva ja kuunteleva robotti hoitaa ruokaostokset pelkällä yksinkertaisella käskyllä. Tämäkin tekniikka on kovaa vauhtia rantautumassa Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Missä mielestäsi menee automatisoinnin raja? Se, että soittaessasi pelifirmaan ensimmäiset minuutit keskustelu käydään vastaajan kanssa näppäillen numeroita yhdestä yhdeksään vastauksesi merkiksi? Tai kun sähköpostia lähettäessäsi joudut etsimään kysymys vaihtoehdoista osuvimman kysymyksen tällöin saaden automaattisesti vastauksen kysymykseesi? Tai miten olisi robotin suorittama leikkaus?
Puuttuuko tekoälyltä ehkä kuitenkin persoonallisuus?
Apulaisena robotti
Parhaimmillaan automatisoitu työvoima tuo apua pienten ja keskisuurten yritysten tietojen hallintaan hyvin edullisesti ja vaivattomasti. Se muistuttaa oikeaan aikaan tulevista tilaisuuksista, kamppanjoista tapahtumista ja tapaamisista. Se on myyjän paras työkaveri ja komppaa loistavasti tunnollisen työntekijän roolissa lähes saumattomasti. Katso www.webcrm.com/fi.
Tiedon hallinta nopeasti kasvavassa yrityksessä voi tuottaa paljon harmaita hiuksia. Kasvavat yritykset kuten esimerkiksi pienet ja keskisuuret startup -yritykset tarvitsevat usein paljon auttavia käsiä, mutta henkilökunnan palkkaamiseen ei ole aikaa taikka rahaa.
Suomessa yritystoiminnan perustamisesta, pyörittämisestä, henkilökunnan palkkaamisesta ynnä muusta on toisaalta tehty helppoa ja toisaalta hyvin kallista. Yrityksellä toisin sanoen täytyy olla rahoitus taikka kova tulovirta ennen kuin osaavaa ja innostunutta henkilökuntaa kannattaa lähteä palkkaamaan, ainakaan kokopäiväisesti. Kuka tahansa, joka on koskaan täyttä palkkaa nostanut, taikka maksanut tietää, että vain murto-osa jota yritys työntekijän palkkaamisesta maksaa, päätyy itse työntekijälle. Se on se hinta jonka maksamme kun voimme asua hyvinvointi valtiossa.